Koulutuksen kohderyhmänä ovat Itä-Suomen alueen perusasteen ja toisen asteen opettajat. Koulutuksen sisällöllinen painopiste on enemmän perusasteen opettajille suunnattu, mutta se soveltuu myös toisen asteen opettajille.

Kouluttajana on Totyn suunnittelija Terho Kontioinen. Koulutus on laajuudeltaan viisi opintopistettä, sisältäen 5 (+1 vapaaehtoinen) kuuden tunnin mittaista kontaktiopintojaksoa sekä näiden välillä verkossa tapahtuvan ohjauksen, koulutus järjestetään 2-3 kertaa lukuvuodessa.

Koulutuksessa tarkastellaan ihmisen ja mediaympäristön välisiä suhteita sekä koulun roolia mediakasvatustyössä. Uudet mediat ovat muuttaneet medioiden käyttötottumuksia ja tuoneet uusia haasteita kasvatustyön ammattilaisille. Koulutuksessa perehdytään medialukutaidon kehittämisen kysymyksiin niin medioiden käyttötottumusten, sisällön tulkinnan kuin sisällön tuottamisenkin näkökulmista.

Koulutus jakautuu sisällöllisesti tekniseen ja pedagogiseen osioon. Teknisessä osiossa harjoitellaan erilaisten mediakasvatuksessa hyödyllisten tieto- ja viestintätekniikan osa-alueiden käyttötaitoja.

Tavoitteena on luoda osallistujalle yleiskuva mediakasvatuksen perusteista, kehittää osallistujan omaa medialukutaitoa sekä antaa valmiuksia toimia mediakasvattajana nykyisessä mediaympäristössä.

Kurssi on osallistujille ilmainen. Kurssin rahoituksen tarjoaa Opetushallitus. Mahdollisille matka, sijais ym. kustannuksille emme sen sijaan voi tarjota rahoitusta, vaan niistä pitää kunkin osallistujan itse sopia koulunsa kanssa.


Koulutuksen eteneminen
(sisältö päivitetty 20.1. 2009)


1. Kerta: Muuttuva maailma ja uudet viestintävälineet mediakasvatuksen keskipisteessä

Tieto- ja viestintätekniikan kehitys on mullistanut viime vuosina ihmisten viestintäkäytänteitä monella eri tasolla. Näiden uusien välineiden myötä on alettu puhua mediakasvatuksesta.

Ensimmäisellä kontaktikerralla tarkastelemme sitä, mitä mediakasvatus on. Peruskoulun opetussuunnitelman mukaan mediakasvatusta tulee toteuttaa koko kouluajan läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Miten tämän voi käytännössä järjestää? Tarkastelemme mediakasvatuksen opetuksellisia tavoitteita sekä mietimme, millaisia vaihtoehtoja on sisällyttää mediakasvatusta opetustyöhön. Lisäksi tarkastelemme lasten suosimia verkkopalveluja mediakasvatuksen näkökulmasta. 

Tutustumme kurssilla käsiteltäviin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin ja suunnittelemme niiden pohjalle mediakasvatuksen projektityön, joka toteutetaan kurssin aikana omassa opetustyössä. Osallistujat raportoivat projektityönsä etenemisestä kurssin verkko-oppimisympäristössä ja esittelevät viimeisellä kerralla lyhyesti kokemukset projektistaan. Projektityön suunnittelu alkaa ensimmäisellä kerralla.

Tarkastelemme lisäksi suositun Peda.netin käyttöä mediakasvatuksessa, mm. oppimateriaalien ja oppilasprojektien julkaisualustana. Jos koulullasi on Peda.netin käyttöoikeus, voi osallistuja hyödyntää sitä omassa projektityössään. 
 

2. kerta: Digitaalinen kuva ilmaisun välineenä -Kuvallisen ilmaisun, digikuvaamisen ja kuvankäsittelyn alkeet (Photoshop)

Digitaalisen sisällön tuotannossa on usein tarpeen liittää materiaalin oheen valokuvia. Tämän vuoksi digitaalisen kuvaamisen ja kuvanmuokkauksen perusasiat ovat ensimmäinen kurssilla tarkasteltava tekninen asia.

Toisella kerralla tutustutaan kuvallisen ilmaisun perusasioihin, digikuvaamisen tekniikkaan erilaisissa tilanteissa ja harjoitellaan kuvien editoinnin keskeisimpiä asioita Photoshopilla. Lisäksi tarpeen vaatiessa voidaan harjoitella kuvien muuttamista digitaaliseen muotoon kuvanlukijalla (skannerilla) tai diaskannerilla.

Tehdyistä otoksista koostetaan Powerpointilla diashow ja laitetaan se verkko-oppimisympäristöön.

3. Kerta: Videoesitykset ilmaisun ja sisällön tuottamisen välineenä: kuvaaminen ja editointi (Movie Maker)

Kolmannella kerralla perehdytään videoesityksen suunnitteluun, kuvaamisen erilaisiin tekniikoihin sekä editointiin yksinkertaisella editointiohjelmalla. Lisäksi tarkastelemme eri tapoja, miten videoita voidaan hyödyntää mediakasvatuksessa.

Oma digivideokamera kannattaa ottaa mukaan, jos sellaisen omistaa. Lisäksi jos on mahdollista käyttää omaa kannettavaa tietokonetta, jossa on Movie maker (Movie maker sisältyy Microsoft-office-pakettiin), niin sekin kannattaa ottaa mukaan.


4. Kerta: Oppimateriaalin tuottamisen välineitä (Hot Potatoes)

Neljännellä kerralla harjoitellaan oppimateriaalin tuottamiseen sopivista ohjelmista Hot Potatoesia. Hot Potatoes on ohjelma, jolla voit tehdä erilaisia oppimistehtäviä. Oppimistehtäviin voi liittää kuvaa, oheistekstiä, videota ja ääntä. Lopuksi katsotaan, miten Hotpot-tehtävät saa julkaistua Peda.netissä.

5. Kerta: pajapäivä (vapaaehtoinen)

Pajapäivän aikana voit suunnitella ja työstää omaa projektityötä eteenpäin ja harjoitella ohjelmien käyttöä.

6. Kerta: Vuorovaikutus verkossa -sosiaalisen median eri välineet opetustyössä & Vcasmo verkkojulkaisupalvelu

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan vuorovaikutteisia, tietoverkkoja hyödyntäviä ohjelmistoja ja toimintatapoja, joissa toimijat ovat itse aktiivisessa roolissa (esim. Googlen palvelut, wikit, blogit). Tutustumme erilaisiin sosiaalisen median välineisiin ja tarkastelemme niiden mahdollisuuksia opetuskäytön näkökulmasta.
 
Lisäksi tutustutaan Vcasmo-verkkopalveluun. Vcasmolla käyttäjä voi helposti yhdistää samaan näkymään erilaisia sisältöjä esim. videon ja Powerpoint-esityksen.

Viimeisellä kerralla esitellään lisäksi projektityöt ja kerrotaan niistä saaduista kokemuksista.